Olen tässä miettinyt että pitäisiköhän blogin nimeä muuttaa, kun en ole viime aikoina paljon ultrajuoksuja pystynyt juoksemaan. Taidan kuitenkin ottaa hieman aikalisää nimen muutttamiseen kun meidän perheessä näyttää ultraharrastus vielä jatkuvan ja tahti tuntuu vaan kiihtyvän.
Viikonloppuna lauantain ja sunnuntain välinen yö vietettiin Joensuu Areenalla 12 h juoksussa. Vuoden takaisesta osat olivat vaihtuneet, sillä tällä kertaa Helena juoksi ja minä keskityin huoltohommiin.
 |
Helenan etukäteissuunnitelma energian tarpeeseen
|
Omissa juoksuissani olen huollon suhteen aliarvioinut etukäteisuunnittelua, mutta kuten yllä olevasta kuvasta selviää, nyt tehtiin kaikki viimeistä piirtoa myöten. Kun urheilujuoma alkoi melko aikaisessa vaiheessa tökkimään, piti pientä improvisointia tehdä, mutta melko hyvin lukujärjestys muuten piti loppuun saakka. Pientä paniikkia aiheutti kun tuikitärkeä mustikkakeitto oli unohtunut jääkaappiin, mutta onneksi Holopaisen Petteri oli varautunut useammalla purkillisella, joten unohduksesta selvittiin säikähdyksellä.
 |
| Joensuussa kierretään 325 m pitkää mondoa |
Kuten ultrajuoksuun kuuluu, vaikeuksiakin oli, mutta hyvin huollettavani niistä pääsi yli. Helena on niin monta kertaa ollut ultran huollossa, joten viiden tunnin kohdalla tulleet huimauskohtaukset eivät pahemmin säikäyttäneet. Suurempi ongelma taisi olla vessassa ramppaaminen, joihin ainakin huoltajan mielestä tuhraantui kohtuuttoman paljon aikaa. Juoksuradan puolelta pientä asiaan kuuluvaa kiukutteluakin kuului, mutta kun huoltaja pysyi rauhallisena kuin viilipytty :), hyvin me toimeen tultiin. Realistiseksi tavoitteeksi olimme asettaneet kahden maratonin mitan, joten lopputulokseen reilut 92 km olivat niin juoksija kuin huoltajakin erittäin tyytyväisiä.
Lopputulokset.
 |
| Energiaa oli tarjolla riittävästi |
 |
| 92 km takana - lähtemisen vaiva |
Hieman osanottajapulaa Joensuun kisa kärsi. Reilut 40 juoksijaa on pudotusta edellisvuoteen, mutta siitä huolimatta Jari S & kumppanit lupasivat kisan myös tulevana syksynä järjestää. Saapa nähdä miten saamme juoksijoita ensi kevään omaan Kuopio 6 h kisaamme. Täytenä yllätyksenä tuli Kokkolan ilmoitus järjestää samalle viikonlopulle ultratapahtuma. Hienoa että uusia ultrien järjestäjiä löytyy ja varsinkin 24 h ulkokisa on Suomeen tervetullut. Olen kuitenkin sitä mieltä että hieman tyylikkäämminkin tämä olisi voinut mennä. Kisojen järjestäminen ei varmasti ole hetken mielijohde, joten jos olisimme saaneet pienenkin vinkin kokkolalaisilta että sinne ollaan ultraviikonloppua suunnittelemassa, olisimme suosiolla antaneet heille tietä ja jättäneet oma kisamme ensi keväältä väliin. Ei kisojen järjestäminen mitään herkkua ole, varsinkin kun joka kerta saa viime tippaan jännittää, tuleeko juoksijoita niin paljon että kulut saadaan pois. Eli keväällä on sitten vielä enemmän jännittämistä kun ultraporukka jakaantuu kahteen kisaan. Viikon päästä kokoonnutaan vielä asiaa pohtimaan ja hätäjarru mahdollisuuttakin on väläytelty. Kun julkaisu 6 h järjestämisestä kuitenkin ehdittiin tehdä, uskon että kisa savolaisella jiäräpäisyydellä viedään läpi, kävi miten kävi.
Blogi on kärsinyt aihepulasta, joten päivitys on ollut laiskaa. Joulukuun 18. päivä kuitenkin lähdetään perinteiselle viiden viikon Torreviejan lomalle, joten sitten on luvassa ahkerampaa päivitystä. Endurance 24 h lähtölistasta päätellen ainakin toinen meistä Torressa juoksee.
