Tervetuloa blogiini. Vanhan blogin päivitykset löytyvät täältä.

tiistai 22. tammikuuta 2013

Loppulenkit

Vielä pieni päivitys Espanjan maalta.


Tänään olimme Mikon kanssa huoltamassa Jarmoa hänen loppulenkillään. Yhteen ääneen ihailimme hänen kevyttä askellusta ohutpohjakengillä ja kiihtyvävauhtinen 51 km keskivauhdilla 4:58 min/km sujui todella mallikkaasti. Jarmokin lähtee aamulla samalla lennolla Suomeen, mutta kahden viikon aikana hän ehti juosta täällä lähes 400 km. Jarmo on nyt saanut treenata ilman vammoja, joten hyvältä näyttää Comradeksen suhteen.


Helenan päiväkään ei ollut mennyt hukkaan. Hän oli nautiskellut rakastamaansa merenrantaa edestakaisella lenkillään maratonin verran.

Nyt sitten pakkailemaan ja lähtöillalliselle. Sääkin näyttää muuttuvan epävakaisemmaksi, joten on sopiva aika lähteä kotiin.

maanantai 21. tammikuuta 2013

Tour de Costa Blanca


Kiertueemme neljäs ja viimeinen kilpailu Santa Pola juostiin eilen. Santa Pola onkin kooltaan jo aivan eri luokkaa aikaisempiin verrattuina ja lieneekin Espanjan suurimpia puolimaratoneja. Kun reilut 7000 juoksijaa  kannustajineen tulee kaupunkiin ja kaikki asukkaat kokoontuvat katujen varsille, tunnelma on katossa. Myös tulostaso on huippuluokkaa kun kärkijuoksijat viihtyvät tasaisella reitillä vain hiukan päälle tunnin. Tämä, niin kuin kaikki muutkin Espanjan juoksukisat ovat hyvin järjestettyjä ja hinnaltaan todella edullisia. Tällä reissulla juoksemiemme neljän kilpailun osallistumismaksut olivat yhteensä vain 54 € ja jokaisesta kisasta sai mukaansa teknisen T-paidan.

Caffilaiset Santa Polan viileässä aamussa. Tällä kertaa oli Mikon vuoro olla vammalistalla.
Matkalla lähtöpaikalle
Helenan jäniksenä

Caffilaisten tuloksista on pääteltävissä että Retu on seisonut eliittiin rankattujen langanlaihojen mustien tyttöjen ja poikien kanssa samassa rivissä lähtövaatteen alla. Eilen illalla hän kuitenkin asetteli ykköstykin viittaa Helenalle, joka onnistuikin hyvin ja sijoittui sarjassaan kuudenneksi. Helena taitaa ollakin meistä ainut, joka on tällä reissulla saanut juoksukuntoaan kohennettua.

Tämän kertainen reissumme alkaa lähestyä loppuaan. Huomenna on ohjelmassa Jarmon huoltoa hänen ylipitkällä lenkillään ja keskiviikkona matkustamme Suomeen. Viisi viikkoa on hurahtanut nopeasti, vaikka tämä reissu onkin ollut luonteeltaan aivan erilainen edellisiin verrattuna. Juoksua on tullut vain 376 km, joten mistään juoksuleiristä ei enää voi puhua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että reissumme tähän loppuisivat, mutta jotain uutta pitää kehitellä ja suunnitelmat niiden osalta ovat jo menossa.


Tämän reissun päätöskuvaksi laitan Mercadonan palautusjuomatarjouksen. Täytyy myöntää että juoksumotivaation kadottua ohrapirtelöitä on tullut nautittua turhankin paljon ja muutaman tölkin olisi voinut jättää vähemmälle. Suomeen palattuamme härkäviikot kuitenkin alkavat ja kyllä S-Marketin hintataso siihen luonnostaan johtaakin.

perjantai 18. tammikuuta 2013

La Mata

Juoksijan märkä uni
Vuosi sitten täällä ollessamme meillä oli valokuvauskilpailu ja voittokuvasta oli tarkoitus teetättää uuden asuntomme eteisen seinälle tapetti. Satojen kuvien joukosta valitsimme yllä olevan Mikon nappaaman kuvan Lo Paganista, mutta valitettavasti kuvan koko ei tapettiin riittänyt, joten homma siirtyi ja riittävän laadukkaan kuvan ottaminen jäi tälle reissulle.

Filmiä on poltettu runsaasti ja valinnan vaikeutta on ollut. Tiukkojen seulojen läpäisemänä ja äänekkäiden tuomarikommenttien jälkeen, alla oleva Retun ottama kuva päätyy asuntomme seinälle. Kuvassa on kokoa ja pikseleitä riittävästi, joten nyt siitä saadaan tapettia aikaiseksi. Palkinnoksi täysosumasta kuvan ottaja pääsee tietenkin suorittamaan myös tapetoinnin.

La Mata
Täman viikon juoksulenkit rajoittuvat kolmeen, joista pisin on tiistaina La Matan hiekalla juostu 20 km. Keskiviikkona koettiin tämän reissun ensimmäinen pilvinen päivä, mutta Retun ja Helenan kanssa tekemäämme 15 km lenkkiä se ei millään lailla haitannut. Jarmo onkin sitten vedellyt omalla reippaalla vauhdillaan aivan erilaisia kilometrimääriä.

Keskiviikon lenkki
Sunnuntaina juostaan naapurikaupungissa Santa Polassa puolimaraton. Tavoitteekseni olen asettanut juosta tämän vuoden puolikkaan ennätyksen ja plussaa olisi jos tulisi jopa tämän reissun ennätys.

maanantai 14. tammikuuta 2013

El Campello


Sunnuntai aamuna auringon noustessa matkustimme Mikon kyydissä Alicanten pohjoispuolella sijaitsevaan el Campellon kaupunkiin. Enpä olekaan ennen osallistunut 6 km juoksukilpailuun. Jännitti niin paljon ettei edellisenä yönä oikein saanut untakaan.

Hoh hoijaa, pikamatkallekko pitäisi lähteä
Caffilaiset ennen starttia


Juoksu järjestettiin vasta toisen kerran ja on vielä melko pieni, noin 300 juoksijaa ampaisi matkaan. Kilpailumatkaksi oli ilmoitettu 6,2 km, mutta todellisuudessa tuon kakkosen voi vaihtaa nollaksi. Pöytälaudan tasainen rantapaseolenkki juostiin kahteen kertaan. Ensijärkytyksen jälkeen oma juoksuni meni ihan mukavasti ja kokonaisuudessaan Caffilaiset olivat varsinaisia mitalirohmuja.

Jarmo veterano C pronssia. Jarmo olikin lämmitellyt juoksemalla edellispäivinä 100 km.
Ellu veterana E hopeaa
Retu veterano E hopeaa
Kari veterano G hopeaa

Kaikki menestyspaineet oli kasattu Helenan hennoille harteille. Kamppailu voitosta oli äärimmäisen tiukka ja veterana D:n kärkikolmikko mahtui 35 sekunnin sisälle. Mäkitreeneissä vuodatettu hiki ei ollut valunut hukkaan ja niin Helena tuuletteli voittajana. Valmentaja saa tästä tietenkin myös sulan hattuunsa.

Mitalistit yhteiskuvassa
Caffilaisten tulokset

perjantai 11. tammikuuta 2013

Yhteislenkkejä

Neljäs viikko lomaa jo menossa ja on aika pienen päivityksen. Maanantaina juostiin yhteislenkki, johon matkan varrelta otettiin porukkaa mukaan. Los Altosista lähdettiin, Pete liittyi seuraamme kilometrin päästä, Mikko odotteli meitä Zenia boulevardin kohdalla, matka jatkui Alpon asunnolle ja sieltä jatkettiin yhdessä kanavan varteen. Purkautuminen tapahtui suunnilleen samassa järjestyksessä. Oman lenkkini pituudeksi tuli 25 km, joka tuntui vähintäänkin riittävältä sille päivälle.

Tässä ollaan Alpon (kuvassa keskellä) kotikulmilla Zeniassa. Väljiä suoria  riittää.
Tiistaiksi heitin Helenalle idean mäkitreeneistä ja yllättäen hän innostuikin asiasta. Kanavalle nousevassa mäessä vedettiin 5 x 800 m kiihtyvällä tahdilla. Muutaman kuvankin - joissa harjoituksen todellinen luonne konkreettisesti paljastui - ehdin nappaamaan, mutta valitettavasti en saanut niille julkaisulupaa. Eivät kuulemma ole ihmisten kateltavia. Hämäläisethän ovat tunnetusti vittumaisia ja pitkävihaisia ja vaikka poikkeus vahvistaakin säännön, en nyt uskalla uhmata kieltoa. Treeni muuten onnistui todella hyvin.

Keskiviikkona pelattiin Ellun ja Retun kanssa minigolfia ja käytiin uudessa Decathlon urheiluliikkeessä. Hinta-laatusuhteeltaan todella laadukasta tavaraa joka lajiin. Meille sieltä tarttui mukaan shortseja, paitoja ja sukkia.

Eilen järjestimme ystävillemme kahvi- ja kakkukekkerit. Mukavaa on ollut vuosien varrella tutustua samanhenkisiin ihmisiin, jotka vuodesta toiseen tulevat Pohjolan oloja pakoon tänne mikroilmastoon. Osa onkin muuttanut Torreviejaan jo pysyvästi ja loputkin taitavat siitä vähintään haaveilla.

Aivan kaikki kahvivieraat eivät mahtuneet kuvaan
Aikaisemmilla Torren reissuilla kaksi välipäivää juoksusta  ei olisi tullut kuuloonkaan, mutta nyt ollaankin hieman eri mielellä liikkeellä. Aika on mennyt todella mukavasti ja tekemistä on riittänyt, vaikka joka päivä ei tien päällä ole tullut oltuakaan.


Tänään kuitenkin taas juostiin. Jarmon ja Ritin kanssa mentiin alkumatka yhtämatkaa ja sitten sukupuolittain jakaannuttiin omille teillemme. Jarmon kanssa juostiin radan pohjan kautta La Matan kansallispuistoon ja sieltä edelleen merenrantaan. Lenkkivauhtimme ei enää oikein satu yksiin ja merenrannasta Jarmo jatkoikin omaa reippaampaa vauhtiaan pyöräilevän huoltajan Retun saattelemana.

Parikymppiä takana ja pulskempaa poikaa alkaa jo hapottaa
Jarmo treenaa maailman vanhimpaan ultrajuoksuun, kesäkuussa Etelä-Afrikassa järjestettävään Comradesiin  
Lenkkini pituudeksi tuli tänään 33 km ja se on pisin mitä täällä ollessa olen juossut. Jalan jäykistyminen alkaa parin tunnin juoksun jälkeen ja sieltä se siirtyy etupuolelle lonkkaan. Rytmin vaihto auttaisi, mutta kun sitäkään ei jaksa tehdä, niin nyt viimeistään on sanottava että omalta osaltani pitkät ja varsinkin ylipitkät lenkit  ovat tässä. Entisistä pitkän lenkin nautinnoista ei ole tietoakaan, joten en näe yhtään syytä miksi lonkkaa pitäisi turhaan rasittaa. 

Erityiskiitosmaininta pitää antaa Retulle. Hyvin hän on oman pohjevammavitutuksensa peittänyt ja jaksanut meitä lenkeillämme pyörällä huoltaen kannustaa. Myös suurin osa kuvista on peräisin Retun kamerasta. Toivottavasti pohje on pyöräillessä sen verran kuntoutunut että kestää sunnuntain Campellon pikamatkan.

Pitää vielä korjata vuodenvaihteessa kirjoittamaani yhteenvetoa. Totaltaulukkooni oli lipsahtanut kaavavirhe ja viime vuoden kilometrit olivat jääneet yhteissummasta kokonaan pois.

Eli onhan se maailmanympärysmatka juosten jo tehty, joten senkin puolesta voi alkaa löysäilemään

torstai 10. tammikuuta 2013

Yllätysvieraita

Ystävät ovat hieno asia. Väänäsen Jarmon kanssa tutustuttiin vajaa viisi vuotta sitten Hampurin maratonin 25 km kohdalla, kun molemmat olimme matkalla kohti omia maratonennätyksiämme. Omalta kohdaltani tuo juoksu jäi parhaakseni maratonilla, Jarmo on sen sijaan petrannut ennätyksiään paljon sen jälkeenkin. Hampurin jälkeen ollaan monet reissut tehty ja aina on mukavaa ollut.


Jarmo ja Riti seisoivat tänä iltana vuokra-asuntomme portin takana. He olivat tehneet jo kesällä salapoliisityötä asuntomme sijainnista ja vuokranneet lähistöltä omansa. He jaksoivat pitää asian salaisuutena tähän asti. Yllätys oli täydellinen ja tuntui todella mukavalta. Totta kai siinä kuohuviini korkattiin!

Hyvin pelaa nettimaailma. Välittömästi laitoin Skypen chatin kautta Mikolle viestiä uusista juoksijoista ja muutamassa minuutissa molemmat olivat niin El Campellon kuin Santa Polankin lähtölistoilla.

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Kieli poskella

Säät ovat suosineet hienosti tämänkertaista reissuamme. Aurinko on paistanut joka päivä ja tänään lämpötila kohosi jo parinkympin yläpuolelle. Aikaisemmilla reissuilla ei uiminen ole tullut mieleenikään, mutta nyt on kotialtaassa tullut pulahdettua jo useasti. Talvea kuitenkin eletään, joten altaan vesi on todella kylmää ja pitkään siellä ei viihdy. Vaikka päivällä on lämmin, auringon laskiessa ilma viilenee nopeasti ja illalla pitää ollakin sitten ihan kunnolla vaatetta päällä. Lattialämmityksiä ei näihin espanjalaisasuntoihin ole raskittu rakennella, joten kivilattiat ovat todella kylmiä ja paljain jaloin sisällä ei millään tarkene.

Perjantaina pisteltiin Retun kanssa ihan kunnon kyytiä 15 km väljiä katuja ristiin rastiin. Nykykunnossa kunnon kyyti tarkoittaa minulle noin viiden minuutin kilometrivauhtia. Vähän pitäisi nopeuttakin saada pidettyä yllä, kun taisi tulla lupauduttua ensi sunnuntain El Campellon 6,2 km rantajuoksukisaan. Voihan se olla että siellä meikäläinen jää toisten jalkoihin.

Myös Orihuelan urheilukeskuksen hiekkapintaista juoksurataa kierrettiin muutama kierros
Mäellä kun asutaan, niin loppuun jää aina makeimmat palat
Eilen jatkettiin siitä mihin perjantaina jäätiin
ja välillä tankattiin
Illalla tankattiinkin sitten ihan kunnolla Retun ja Ellun grillibileissä. Paikallisetkin olivat kuulleet bileistä ja järjestivät meille ilotulituksen.
Pistän tuohon loppuun vielä kuvan, jonka luvatta nappasin Crevillenten uuden vuodenjuoksun sivuilta. Siinä tulee todistetuksi että kyllä täällä ihan kieli poskella juostaan.


torstai 3. tammikuuta 2013

Kolmen Kaupungin Kirmaisu

Rauhalahti Road Runners järjestää aina kevättalvella Kolmen Kylpylän Kirmaisua, joka on pituudeltaan noin 30 km. Täällä juoksemme saman mittaista Kolmen Kaupungin Kirmaisua.

Lähtö tapahtuu Los Altosista Torreviejan ja Orihuelan rajalta. Kanavan vartta pitkin vajaan 10 km jälkeen saavutaan San Miguelin kaupunkiin, josta matka jatkuu Los Montesinosiin ja sieltä edelleen vanhaa radan pohjaa pitkin Torreviejaan. 

Alkumatkaan sattuu reitin haastavimmat osuudet. Leveyttä kaduissa riittää ja näin talvisin ei tungoksesta ole pelkoa.

Tänään oli sen verran viileää että pitkä juoksutakki oli tarpeen. Viikonlopuksi on kuitenkin luvassa taas lämpenevää.

Helppo oli meidän juosta kun mukanamme oli peräti kaksi pyöräilevää huoltajaa.

Montesinosin aurinkoisella terassilla tankkasimme boccadilloilla. Retun mielestä ne olivat  niin kuivia että hän halusi kyytipojaksi grande cervezan.

Suolajärvien välissä sijaitseva vanha junaradan pohja on seitsemän kilometriä pitkä. 
Reilut kaksi viikkoa lomasta on hujahtanut. Lonkkaa on säästelty ja juoksukilometreillä ei juuri voi kehuskella. Tänään juoksu kuitenkin oli jo helpon tuntuista ja huomenna on tarkoitus Retun kanssa kokeilla hieman reippaampaakin menoa. 

tiistai 1. tammikuuta 2013

Crevillent

Crevillenten uuden vuoden kympin tunnelma on parasta mitä tässä harrastuksessa voi kokea. Kun parituhatta juoksijaa ahtautuu pikkukaupungin ahtaille kaduille, tunnelma on "käsinkosketeltava".


Reitti on tosi mutkikas ja korkeuserotkin varsin vaihtelevat, joten käsittämättömältä tuntuu että parhaimmat tulevat maaliin alle puolen tunnin. Caffilaisten parhaana maaliin juoksi Alpo, mutta illan paras uutinen oli kuitenkin Retun pohje, joka kesti kuin kestikin kympin rypistyksen. Tämän lämmittelyn jälkeen Veterano E sarjalaiset vaviskoon.Tässä Caffilaisten tulokset.


Crevin startti tapahtuu illan hämärtyessä ja maaliin tullessa on pilkkopimeää. Helena oli mukana jo kolmatta kertaa ja hänen loppuaikansa on joka kerta ollut minuutin sisällä.



Uutta vuotta otettiin vastaan Sarin ja Peten luona. Rakettien paukkuessa heidän kattoterassillaan vahvistimme Helenan kanssa reilut neljä vuotta sitten yhteislenkillä alkanutta seurusteluamme.

Normaalisti teemme aamupalan kotona, mutta juhlapäivän kunniaksi kävelimme tänä aamuna lähellä olevaan brittien Liberty-baariin aamiaiselle. Paikan omistajan kysellessä miten vuosi vaihtui - näytimme sormuksiamme - alkoi hillitön huuto ja kiljunta. Muita asiakkaita ei vielä ollut, mutta takahuoneesta kiirehtinyt kokki yhtyi kiljuntaan.